Sepäntyö on täynnä muotoja ja muotoilua

Seppä Ilmarisella sanottiin olleen raudan kesyttämisen taito. Tuota taitoa hän ilmiselvästi käytti teräksisen taikalaitteen, eli sammon takomiseen. Itse koen, että sepäntyön suurin taika liittyy nimenomaan tähän teräksen kesyttämiseen ja siihen miten sen valtavaa muovaantumiskykyä voidaan taontatöiden kautta esitellä. Normaalilämpötilassa teräs on harmillisen luja vastustaja muodonmuutoksille, mutta lämmön suotuisalla avustuksella teräksen plastisuus tulee tässä työssä konkreettisesti esiin.

Se mitä tulikuumasta raudasta syntyy on toisinaan ihmetys itse taikurillekin. Tärkein asia, minkä oma seppäopettajani minulle painotti, oli se, että ennen kun rauta laitetaan ahjoon lämpeämään, tekijällä pitää olla jokin suunnitelma mitä se aikoo tehdä. Tämän jälkeen, kun rauta on kuuma, annetaan lekan laulaa ja tehdään se mikä suunniteltiin.

Suunnitelmia voidaan laatia monin eri tavoin. Toisinaan suunnitelmia hienosäädetään viikkoja tai kuukausia.

Itse käytän paljon kynää ja paperia, mutta tunnen olevani parhaimmillani, kun suunnitelmat piirretään vaikkapa liidulla pajan lattiaan ja annetaan luovuudelle tilaa.

Seuraavana esimerkki siitä, miten tällä nimenomaisella tavalla syntyi halkoteline.

halkotelineen suunnitelma

Halkotelineen päätyihin oli toivottu sydänaiheistä yksityiskohtaa. Korkeus sai olla noin 800mm ja leveys 1000mm. Päädyin tekemään telineestä noin 400mm syvän.

Hahmottelin annetuilla mitoilla raamit telineen päädystä ja sydäkoristeen tuon aihion sisälle. Samalla kun piirtelin liidulla sydänaihiota, huomasin, että olinkin jo siirtynyt piirtämään telineen pystytangon päähän "lehmänkieli" koukeroa. Tällaista se muotoilu välillä on.

Sitten ei muuta, kuin niin monta rautaa tuleen kuin sielu sietää.

Taivuttelin koukerot ilman sen kummempaa ajatusta, tai ajatus oli, että se koukero. Eka näytti heti kivalta, joten tein niitä neljä riittävän samanlaista. Jos taivutellaan muotin, eli sabluunan mukaisesti, niin sitten saa kaikista vielä enemmän samanlaisia.

Taottu koriste koukero

Seuraavaksi vuorossa oli sydänkoriste. Tässä kävi hirmuinen lottovoitto, koska yksi vanha "skrollin" muotti sattui sopimaan tarpeeksi lähelle alkuperäistä ideaa, jotain päätin kokeilla sillä. Eli jälleen raudat kuumaksi ja hommiin.

Taotun sydänaiheen sommittelua hahmotelmaan

Sydänkoriste sopi oikein mainiosti sille varattuun tilaan.

Osat kasauspöydällä raakasovituksessa

Taivuttelun jälkeen osat kasauspöydälle. Tämä vaihe vaatii aina monen monta mittailua ja sovitusta ja pientä säätöä ennen, kuin pääsee katkomaan kaikki palaset oikeaan mittaan. Sen jälkeen hitsailin päädyt kasaan. Ja näytti ihan siltä kuin pitikin.

Valmis tuote. Tarpeeksi lähellä ideaa ollaan.

Halkotelineen päädyt kasauspöydällä.

Valmis halkoteline. Viimeistelynä käytin teräsharjausta ja öljysin tuotteen pellavaöljyllä.

Valmis tuote.

Kunhan vain on visio, niin tälläkin tavalla voidaan valmistaa näyttävä, funktionaalinen sisustusesine.

Mikäli sulla on jokin toive omanlaisesta sisustuselementistä, mutta et tiedä miten se toteutettaisiin, ota yhteyttä niin tehdään haaveista totta!